Pitkästä aikaa mulle tuli olo,että mä voisin alkaa taas pitää tätä blogia.
Viimeset neljä kuukautta on ollu mulle raskaita henkisesti. On tapahtunu niin paljon kaikkea.
Maaliskuun alussa sain puhelun,jossa minulle kerrottiin äitini kuolleen. Se ei tullut minulle niin suurena yllätyksenä,mutta olin silti järkyttynyt. Suru ei tullut moneen päivään,mutta yksi yö tajusin mitä oikeasti oli tapahtunut,ja aloin itkemään. Mietin kaikkea paskaa mitä heitin äitin niskaan vihaamalla ja halveksumalla häntä. Hän teki paljon vääriä valintoja elämässään,jotka saivat minut etääntymään hänestä. Ajattelin,että nyt äiti ei tiedä miten paljon rakastin häntä. Juttelin asiasta äitini siskon kanssa,ja hän sai minut uskomaan,että äiti kyllä tietää että kaikesta huolimatta rakastan häntä.
Ennen kun edes kerkesi tulla äidin hautajaiset,sain soiton puoliäidiltäni. Hän kertoi isäni kuolleen. Se oli minulle shokki,sillä isä on aina ollut elämäni tärkein ihminen. En voinut uskoa sitä todeksi,en kyllä tahtoisi uskoa sitä vieläkään. Isällä oli elämässä kaikki mallillaan. Oli rakastava naisystävä,ystäviä ympärillä sekä hän ei koskaan valittanut että häneen olisi sattunut.
Molempien hautajaiset oli raskaat,mutta mulla on ollu maailman paras tukijoukko takana! Kiitos erityisesti Jennalle,Nooralle ja sijaisäidilleni Liisalle. <3 Sain käytyä 9. luokan kunnialla loppuun,ja kesällä sain tiedon päässeeni sinne kouluun minne ekana halusinkn. Eli Savonian tarjoilia,kokki,catering ala: täältä tullaan! Mun unelma on opiskella baarimikoks,ja uskon nyt että se on mahollista.
Tutustuin kesällä kunnolla yhteen mieheen. Sille mä pystyn kertoo ihan kaiken, ja se ymmärtää mua. Siitä on tullu lyhyessä ajassa mulle tosi rakas. En vois elää ilman sitä. Me ollaan sen kaa jo suunniteltu,että heti ku mä täytän 18,nii me muutetaa yhessä Thaimaaseen ;) ollaan molemmat kyllästytty Suomen meininkiin. Mut ei siitä sen enempää!
Ostin myös kesäkuussa itelleni koiran. Chihu-kääpiövillakoiran,Nitan. Se on toooosi pieni,ja tositosi pippurinen pakkaus. Minulle tosi rakas ja korvaamaton,vaikkakin se on tuhonnu mun meikit. :D Kuha joskus jaksan,nii laitan siitä kuvia ja sillei. Tällä hetkellä se nukkuu kopissaan,laitoin sen sinne häpeemään koska se just puri mun silmänympärysvoiteen käyttökelvottomaks. Toivottavasti maistu hyvältä :D Mut nyt on ruvettava nukkumaan,yritän muistaa kirjotella tänne. Nyt se on helpompaa,ku asun perheessä jossa saa käyttää puhelinta ja tietokonetta. Enivei,hyvät yöt <3
